keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Lisää unihäiriöistä

Tuon unifaasitestin jälkeen, kun unirytmi on edelleen täysin päälaellaan, rassaa aivoja josko löytyisi joku kiva jippo jolla voisi oikaista tilanteen – ja pitää sen reilassa.

Muistelen lukeneeni, että jetlaagin saisi oikaistua sillä, että lakkaa syömästä puoli vuorokautta ennen toivottua heräämisajankohtaa. Kroppa-automatiikka hoitaisi homman tuolla tempulla – mutta kun sisäänrakennettuna on se, ettei malta nukahtaa (kun maailma on niin tenhoisa paikka, vissiin)... Mikä eteen?

Olen sen kyllä huomannut, että kroppa nukahtaa kun vain malttaa olla korjailematta asentoaan. Kun sinnikkäästi makaa liikkumatta, nukahtaa väkisin. Hyvässä lykyssä holahtaa valveuneen, jossa pysyy hereillä kun aivot syöttävät surrealismia – mutta tuohon mellevään tilaan olen onnistunut hankkiutumaan harvemmin. Ja jos ei millään malta, niin ei malta.

Univaje on sinällään – vapaaehtoisesti hankittuna – jännä tila. Jotenkin siinä on irrallaan todellisuudesta, ja tuo unifaasitestikin oli yksi osoitus ilmiöstä. Siinä pitäisi vain olla tosiaan noin viikko niin, ettei tarvitsisi hankkiutua... mihinkään. Olisi myös toivottavaa asua kaupungissa, jolloin ei olisi riippuvainen autosta vaan voisi horrostella julkisissa välineissä tai ihan vaan kävellä kauppaan.

Pidäkkeenä on toki sekikin, että – kuten eilisestä dokumentista ilmeni – verensokeri heittää kuperkeikkaa univajeessa, ja kun henkkohtaisessa genetiikassa muutenkin kurkkii labiili diabetes, voisi fiksumpi ihminen varmistella että se ei pääse akuutiksi.

Tässä kun taas maailman toiseksi turhin juhla (pääsiäinen on tietysti ykkönen) on tulollaan, ei olisi juuri pidäkkeitä kokeilla vielä jotakin kunhan vain jääkaapin hommaisi täyteen. Pitäisi ensin saada itsensä virka-aikaan valveille, jotta voisi käydä hommaamassa laajakaistan lisäksi mokkulan – täällä kun netti pätkii jatkuvasti, ja joulu ilman (ihan varmasti kosahtavaa) nettiä on eksponentiaalinen helvetti.

Ei kommentteja: