keskiviikkona, joulukuuta 23, 2009

Kunnon ihmisenä

Jopas jopas. Vuorokausirytmi kellahti kohdilleen oltuaan aivan heitteillä vielä eilen. Vuorokauden valvomisen jälkeen painuin kymmeneltä [illalla, toisin kuin edellisenä iltana, jolloin juurikin heräilin noihin aikoihin] nukkumaan ja heräsin kuudelta [aamulla – kohh! sanoo kansa].

Juurikin tästä kunnon ihmisten rytmistä voisi pitää kiinni – jos siis pystyy. Jännittävää. En malta odottaa iltaa, jotta näen olenko väsynyt vai virkku. Tästä voisi lyödä vetoja vaikka; sitä en vielä tiedä kumpi nettoaisi pidemmällä aikavälillä, optimisti vai pessi-.

Hyvä että olen jo reilun viikon merkinnyt muistiin milloin on tullut oltua alfataajuuksilla ja milloin taas ei. Kun olen kymmenen vuotta tiiviisti seurannut tilannetta, pääsen varmaan jo vähän kärryille säännönmukaisuuksista. Voin hienosta taulukosta osoittaa, miten selkeästi auringonpilkut ovat sotkeneet...

paitsi että kun ne menevät periaatteessa 11 vuoden sykleissä ja sitten on erikseen maksimit ja minimit.... vaaditaan pidempi tarkasteluväli!

No, onhan tässä loppuelämä aikaa. Kuun vaiheista ja vaikutuksista saa ainakin vähän tolkkua. Ja vuodenajan. Ja muun aktiivisuuden sykleistä. Ja siitä että onko henkkohtainen vuorokausi tilastojen valossa todella pidempi kuin 24 tuntia. Erinomaisen mielenkiintoista [aaltoja tekee kansa]!

...Jokohan tässä saisi taas kuntotreenailutkin käyntiin? Ei tuossa tahdittomuuden maelströmissä oikein ollut potkua moiseen....

Ei kommentteja: